On tullut haalittua DVD:einä niitä lastenohjelmia mitä itse olemme pienenä katsoneet. Nämä on niin ihania!! En tykkää uusista lastenohjelmista ollenkaan, meillä lapset katsovatkin vain DVD:eitä tai sitten joitain mitä ollaan itse tallennettu digiboxille, esim. Tomi Traktoria tai Puuha Peteä..monet lastenohjelmat tulevatkin niin aikaisin, että meillä ei koskaan olla vielä hereillä siihen aikaan!
Pokemonit sun muut on ihan hirveitä! Kauheeta mesoomista, vihaisia ilmeitä ja välkettä! Hyi! Titi-nalle on pannassa äidin inhon vuoksi, en voi sietää sitä..enkä myöskään Teletappeja. Muumeja meillä katsotaan, niissä on ihana tunnelma - jotkut jaksot ovat pelottavia niin niitä ei sitten katsota tai kelataan ohi joku kohta. Alkupään jaksot ovat lempeitä ja mukavia, mutta puolivälissä ilmeisesti tekijä on vaihtunut tai jotain kun jaksojen luonne muuttuu Pokemon-tyyliseksi; joku pantteri hyökkää esiin temppelistä ja näytetään kauan samaa kuvaa kun Nipsu huutaa suu auki kovaan ääneen - tosi rasittavaa. Mutta tosiaan ekat jaksot 1-50 suunnilleen ovat ihania..itse tykkään eniten Nuuskamuikkusesta..hih, se on ihana! Tunnelmallinen kohtaus on esim. kun Nuuskamuikkunen seisoo hattivattien saarella jyrkänteen reunalla katsomassa kun hattivatit lähtevät pikkuveneillään, tuulee ja aallot lyö - Nuuskamuikkunen pitää hatustaan kiinni ja siinä on kaunis musiikki taustalla...
Olipa kerran elämä! Muistaako kukaan? Me ollaan miehen kanssa molemmat katsottu sitä lapsena ja tykätty kovasti. Se oli jännittävää kun siellä verisuonissa mentiin aluksilla jne. Eikä muuten enää nykyään ehkä tehtäis tän tyylistä, jossain jaksossa mm. deekun näköset häiskät istui puiston penkillä vetämässä röökiä!! Disneyn Klassikko-Dumbo on myös meillä ja se on niin suloinen elokuva, surullinenkin..siitä pojat tykkää myös ja leikkivät junaa elokuvaa katsoessa..tässäkin varis tupruttelee sikaria ja Dumbo on kännissä.
Barbapapa oli sellainen harvinainen herkku, että sitä odotettiin aina Pikkukakkosessa, että tuleeko vai ei..se tuli harvoin ja se oli niiiiin mahtava ohjelma! Nyt kun aikuisena katsoo niin ei se nyt niin erikoinen olekaan ja se alkumusiikin naislaulaja..noooh, jätetään mainitsematta! Mutta kyllä meidän lapset jaksavat näitä katsoa ja sitten leikkivät niitä eläimiä tai ötököitä, joita ohjelmassa on esitelty - opettavainen ohjelma tämäkin siis.
Maija Mehiläinen DVD-boxi on uusin hankinta. Esikoinen on perinyt isältään ötökkä-kiinnostuksen ja tämä ohjelma jaksaa kiinnostaa poikaa! Maija ystävineen on suloinen ja oma suosikkini lapsuudesta myös. Pienenä tätä tekniikan köyhyyttä vaan ei huomannut, melkein kaikilla hahmoilla on sama ääninäytteljiä (se sama joka on Muumipappa ja Haisulikin) ja välillä vuorosanoja alkaa lukemaan Maijan ääninäyttelijä miehen sijasta ja näitä töppäyksiä ei ole korjattu. Välillä sieltä kuuluu taustalta englanniksi höpötystä tai suut liikkuu niiiiiin eri tahtiin mitä kuuluisi. Poikakin huomasi tämän ja kysyi "äiti miksi Maijan suu menee näin vaikka se ei sano mitään". Nykyajan lapset ovatkin tottuneet laadukkaampiin ohjelmiin teknillisesti.
Hankinta listalla seuraavana olisi TaoTao - tosi suloinen ohjelma sekin! Muita lapsuuden suosikkeja oli mm. Jaki ja Nuka karhunpennut, Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli.
